sunnuntai 14. elokuuta 2016

Cassandra Clare: Langenneiden enkelten kaupunki

Alkuperäinen teos: City of Fallen Angels (2011)
Varjojen kaupungit osa 4
Otava, 2012, kovakantinen, 398 sivua
suomentanut Terhi Leskinen


Camille hymyili. ”Merkkiä, senkin hupsu poika. Kulkijan merkkiä.”
Simon avasi suunsa, mutta sulki sen sitten jälleen. Mistä hän tietää? Hyvin harvat olivat perillä merkistä, jonka Clary oli tehnyt hänelle Idrisissä. Raphael oli antanut ymmärtää, että salaisuus oli hengenvaarallinen, ja Simon oli suhtautunut asiaan sillä tavoin.

(s. 25)

Palasin parin vuoden tauon jälkeen Cassandra Claren varjometsästäjien seikkailujen pariin. Aluksi olin hukassa. En muistanut enää, mihin edellinen osa oli päättynyt, ja osa hahmoistakin tuntui vierailta. Tarina on kuitenkin mukaansa tempaava, joten haparoivan alun jälkeen pääsin melko nopeasti kiinni juonesta. Luin ennen tätä postausta, mitä olen kirjoittanut aikoinaan kolmesta edellisestä kirjasta. Oli huvittavaa huomata, kuinka mielipiteet ovat muuttuneet. Ennen pidin Claryn ystävää Simonia ärsyttävänä, mutta Langenneiden enkelten kaupungissa hän oli yksi kiinnostavimmista hahmoista.

Sodan loputtua Clary on palannut takaisin New Yorkiin, jossa hän harjoittelee ahkerasti tullakseen varjometsästäjäksi. Myös suhderintamalla menee hyvin, sillä Clary ja Jace seurustelevat. Kaiken pitäisi siis olla kunnossa. Uusia ongelmia ilmaantuu kuitenkin näköpiiriin. Yhtäkkiä Jace välttelee Clarya, ja tyttö epäilee, ettei poika enää rakasta häntä. Isompi järkytys on puolestaan se, että joku on ryhtynyt murhaamaan varjometsästäjiä, jotka kuuluivat aikoinaan Valentine Morgensternin joukkoihin. Uhrien ruumiit on jätetty alamaailman eri olentojen alueille, tarkoituksena aiheuttaa eripuraa lajien välille. Simonilla on omat ongelmansa, sillä joku yrittää murhata hänet. Sen lisäksi eräs hyvin vanha vampyyri esittää Simonille epäilyttävän tarjouksen, jonka mukaan Simonin tulisi liittyä tämän puolelle.

Claryn ja Jacen suhde tuntui jahkailulta. Vastahan he olivat saaneet mahdollisuuden olla onnellisia, mutta heti eteen tulee esteitä tielle. Muutenkin päähahmot ylittivät ärsytyskynnyksen. Jace oli liian sulkeutunut, ja Clary halusi tehdä kaiken itse vaihtelevin lopputuloksin. Ehkäpä niistä murheista voisi avautua toiselle vielä siinä vaiheessa, kun asiat ovat jotakuinkin hyvällä tolalla. Oikeastaan sivuhahmot pelastivat kirjan. Simon salaperäisen merkkinsä kanssa oli kiinnostava hahmo. Mielestäni hän yritti ihailtavasti pitää kiinni entisestä, tavallisesta elämästään. Muutaman sivuhahmon taustoista selvisi lisää asioita, mikä teki heidän osuuksistaan mielenkiintoisempia. Uusi tuttavuus Jordan Kyle oli hyvä osoitus siitä, että henkilö voi muuttua saatuaan toisen mahdollisuuden.

Kirja oli pahishahmojen osalta jännittävä. Ensin rooliin tarjottiin yhtä ehdokasta, joka ei loppujen lopuksi ollutkaan se pääpahis. Varsinainen vihollinen oli yllättävä valinta, joka toi minulle ensimmäisenä mieleen erään vampyyrihahmon Nora Robertsin Kuuden piiri -trilogiasta. Kyseisessä trilogiassa esiintyy samanniminen ikiaikainen vampyyri, joka yrittää aiheuttaa tuhoa. Piti ihan ottaa tarkemmin selvää, minkälainen mytologinen tausta hahmolla on. Raamatullista taustaa en tiennyt, ja kirjassa selvennys kuitattiin vain lyhyesti. Kirjan päävihollinen oli oikeastaan kätyri, joka edesauttoi sarjan lopullisen pahiksen paluuta.

Olen edelleen sitä mieltä, että sarja olisi voinut päättyä edelliseen osaan Lasikaupunkiin, jolloin sarja olisi jäänyt trilogiaksi. Langenneiden enkelten kaupunki aloitti jännittävän jatko-osan, joka piti otteessaan viimeiselle sivulle asti. Sivuhahmot pelastivat tarinan, joten jos sivuhahmojen kehitys pysyy samanlaisena kahdessa viimeisessä osassa, on jatko varmasti mielenkiintoinen. Toki päähenkilöt voisivat petrata viimeisiä osia varten. Erityisesti pidin siitä, että tapahtumia seurattiin useamman hahmon näkökulmasta. Jos yhden hahmon tekemisiin kyllästyi, kerronta toisen hahmon näkökulmasta virkisti. Kirja muuten päättyi jännittävään kohtaan, mikä houkuttelee lukemaan seuraavan kirjan.

Varjojen kaupungit -sarja
Luukaupunki (City of Bones)
Tuhkakaupunki (City of Ashes)
Lasikaupunki (City of Glass)
Langenneiden enkelten kaupunki (City of Fallen Angels)
Kadotettujen sielujen kaupunki (City of Lost Souls)
Taivaallisen tulen kaupunki (City of Heavenly Fire)

2 kommenttia:

  1. Oi hitsi, nyt haluan lukea koko sarjan pitkästä aikaa! Mut oon samaa mieltä, että tän ois voinu pitää trilogiana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Langenneiden enkelten kaupungin aloittama jatko-osa koukutti, toivottavasti kaksi viimeistä osaa ovat yhtä hyviä. Kirjailijoiden olisi kyllä hyvä osata lopettaa kirjasarjat ajoissa. Liian pitkälle venynyt sarja on pahimmillaan itseään toistava ja puuduttava.

      Poista