Sookie Stackhouse osa 6
Gummerus, 2011, kovakantinen, 384 sivua
suomentanut Sari Kumpulainen
Yhtäkkiä äänet, jotka olivat saaneet yön vaikuttamaan yhtä ystävälliseltä ja toiminnan täyteiseltä kuin päivänkin, olivat vaienneet kuin veitsellä leikaten. - - Ulkona oli joku. Suljin silmät ja haravoin pihapiiriä kykyni avulla, ja havaitsinkin jonkinlaista ajatustoimintaa. Se oli kuitenkin niin epämääräistä, etten saanut siitä otetta.
(s. 55)
Heinäkuu on kulunut Sookie Stackhouse -sarjan kuudennen osan parissa. Alkuun en saanut kirjasta millään otetta ja sen lukeminen jäi myöhempään. Otin viime viikon loppupuolella itseäni niskasta kiinni ja pitkästyttävän alun jälkeen kirja jaksoi kiinnostaa, vaikka tapahtumat lähtivät kunnolla liikkeelle vasta puolen välin jälkeen.
Sookien vampyyriksi muutettu Hadley-serkku on kuollut lopullisesti, minkä takia Sookie lähtee New Orleansiin selvittelemään saamaansa perintöä. Matkaa varjostaa kuitenkin pari kommervenkkiä, tahtomattaan Sookie joutuu osaksi vampyyrihovin juonitteluja, kun vampyyrikuningatar on ensin halunnut hänet mukaansa tulevaan vampyyrien huippukokoukseen. Lisäksi menneisyyden haamut kummittelevat. Alcide Herveauxin entinen tyttöystävä Debbie Pelt aikoi ampua Sookien, mutta tuli sen sijaan itse tapetuksi. Tapauksesta on kulunut aikaa, mutta Peltin perhe etsii edelleen tytärtään ja he ovat varmoja, ettei Sookie ole paljastanut kaikkea, mitä tietää Debbie Peltin katoamisesta. Miesasioihinkin tulee vipinää, sillä Sookiella on treffit viime kirjassa tavatun uuden hahmon, ihmistiikeri-Quinnin kanssa. Harmi vain, että treffit päättyvät ikävään välikohtaukseen.
Veren perintö osoittautui erikoiseksi kirjaksi. Hadley-serkun toiseen kuolemaan viitattiin aivan kuin se olisi tuttu asia. Mietin aluksi, että mistä minun olisi pitänyt tietää hänen kuolemastaan, mutta annoin asian lopulta olla, eikä se häirinnyt lukemista. Tätä blogipostausta varten tekemässäni taustatutkimuksessa sain selville, että osa kirjan tapahtumista perustuu kirjailijan kirjoittamaan novelliin, joka ajallisesti sijoittuu edellisen osan Verta sakeampaa ja tämän osan väliin. Asioita selvitetään ja kerrataan jälleen perinpohjaisesti, joten en kokenut haitaksi sitä, etten ole lukenut novellia, vaikka tarinaan jäikin jonkin verran aukkoja.
Hadleyn toinen kuolema on kirjan pääjuoni, mutta omalla kohdallani se jäi täysin parin muun seikan varjoon. Kumpikin paljastus oli True Bloodin kautta jo entuudestaan tuttuja asioita, mutta mielenkiinnolla jään odottamaan, kuinka tarinaa niiden osalta jatketaan tulevissa osissa. Sookie saa tietää hätkähdyttävän salaisuuden sukujuuristaan ja varsinainen pommi koskee Billiä. Sookien ensirakkaus oli alun perin toiminut kuningattaren käskyjen mukaan tutustuessaan naiseen. Jotain hyvääkin sentään tapahtuu, sillä New Orleansissa Sookie tutustuu serkkunsa vuokraemäntään, Amelia-noitaan, josta hän saa ystävän itselleen.
Edellinen osa Verta sakeampaa tuntui väliosalta ennen kiinnostavampia tapahtumia ja samanlainen tunne tuli tätä osaa lukiessa. Kirjan alku oli melko pitkään tylsä ja vasta puolen välin jälkeen juoni lähti kunnolla eteenpäin. Vampyyrien tulevasta huippukokouksesta kohistiin siihen malliin, että odotukseni ovat korkealla. Todennäköisesti kokouksessa tapahtuu jotakin dramaattista, enkä malttaisi odottaa siihen asti, että saan seuraavan osan käsiini.
Sookie Stackhouse -sarja
Veren voima (Dead Until Dark, 2001)
Verenjanoa Dallasissa (Living Dead in Dallas, 2002)
Kylmäveristen klubi (Club Dead, 2003)
Veren imussa (Dead to the World, 2004)
Verta sakeampaa (Dead as a Doornail, 2005)
Veren perintö (Definitely Dead, 2006)
Pahan veren valtakunta (All Together Dead, 2007)
Veren sitomat (From Dead To Worse, 2008)
Pedon veri (Dead and Gone, 2009)
Samaa verta (Dead in the Family, 2010)
Veren muisti (Dead Reckoning, 2011)
Veri kielellä (Deadlocked, 2012)
Sydänverellä (Dead Ever After, 2013)